Finnairin lennolla Helsinki - Hong Kong voi kaivaa esiin muistoja
Sunnuntain iltalento Hong Kongiin oli parasta Finnairia. Kone lähti ajoissa, saapui etuajassa, lentoemot olivat ystävällisiä, tosin tällä kertaa kokeneemmilta emoilta löytyi enemmän hymyä ja joustavuutta kuin nuoremmilta. Yhdeksän tunnin lennolla keskityin siirtämään sieluani Itä-Suomen metsistä metropolitaajuudelle.
Huvudstadsbladetin toimittaja Eva Tötterman haastatteli minua loppuvuodesta 2008 Volt -lehden artikkeliin luovasta johtajuudesta. Matkatessani tutkin koneeltani vanhoja tiedostoja ja vastaukset Evan kysymyksiin pullahtivat esiin. Lyhennelmä vastauksista julkaistiin ruotsiksi Voltissa. Haastatteluvastaukset tämän blogpostin lopussa.
Hong Kong on matkailupalvelunkehittäjien inspiraatio aarrearkku
Maailman suurimpiin ja dynaamisimpiin syvän meren satamiin kuuluvan Hong Kongin satamanosturit tummanpunaisina ja syvän sinisinä sekä mustina lintuparvien omaisina muodostelmina näyttivät vaikuttavilta kiitäessäni halki aamuun heräävän Hong Kongin. Kaupungin korkeuseroista ja pilvenpiirtäjistä tuli etäisesti mieleen Monaco, vaikka Monte Carlon sympaattisen vaaleanpunaisen rinnalla Hong Kongin sävyt ovat harmaita. Jo lentokentällä aasialainen ystävällisyys ja kohteliaisuus mykisti Juhannuksen vietosta metsämökiltä koneeseen rynnineen yrittäjän. Miksi meille suomalaisille palvelualttius onkin niin kankeaa?
Loistohotellissa henkilökunta antaa vaikutelman perhehotellista, jossa jokainen on sympaattisen ylpeä omasta hotellistaan
Hotel Mandarin Orientalia suositteli yrittäjäkollega Richard Moroso Lontoosta. Vaikuttaja ilmestys Mandarin onkin. Henkilökunnan palveluhenkisyys on vaikuttavaa. Saisimme kotiseuduille Itäiseen Suomeen täältä pari Matkailualan huippuopettajaa. Asiakaspalvelun erinomaisuuteen ei tarvita tutkintoja ja teorioita. Avoimuus, ystävällisyys ja isäni ajatus "mikään ongelma tai toive ei ole kyllin vaikea ratkaistavaksi". Itsepäiselle suomalaiselle tämä tietysti vaatii elinikäistä opettelua. Toinen Suomalaisen matkailu- ja turismitoimijoiden Hong Kongista omaksuttava seikka voisi olla aasialaisen graafisen suunnittelun kauneus.
Etsiessäni paikallisuutisia eksyin Wall Street China -online uutissivuston verkkosivuille. Kiinaa ei karjalainen osaa, mutta olipa kuvavalinnat ja grafiikka kaunista. Tuli mieleen Suomen MEK:in käynnissä oleva Suomi brändi kampanja, jonka visussa on kehittämisen varaa. Ainakin Hakaniemen hallin ja lentokentän terminaalien seinillä Suomi brändi maisema julisteet retrohenkisesti "heikolla resoluutiolla" näyttävät vain epäonnistuneilta.
Lisää Hong Kongista tulevissa blogposteissa.
Arkiston kätköistä -
AJATUKSIA JOHTAJUUDESTA - Huvudstadsbladetin haastattelu marraskuu 2008
Photo: Marja Tetri-Natunen / Finnish Catwalk, Wanha Satama, tammikuu 2009
1. Miten määrittelet luovan johtajuuden?
Se on kykyä nostaa esiin kustakin ihmisestä ja organisaatiosta ainutlaatuinen osaaminen ja energia. Se ei perustu toimialan tunnusomaiseen tapaan toimia tai varpaat rivissä “ylhäältä alas” johdettuun malliin. Se tähtää energian ja kehitysajatusten vapauttamiseen kaikilla tasoilla. Se on kykyä saada esiin omaperäisyys, persoonallisuus, toisten intuitiivisen ajattelun kannustaminen ja liike-elämästä unohtunut kulttuurinen ymmärrys. Kun näistä aineksista syntyvät tieto yhdistetään analyyttisyyteen ja taloudelliseen ajatteluun, syntyy huikeita tuloksia.
a) mikä on käsitteestä oppikirjaesimerkki ja esim. kuka mielestäsi erityisen luova johtaja?
Usein ikonisoidaan jättiyritysten johtajia. He ovat usein todellisuudessa kontrollikierteessä. Mutta tottahan toki Ollilat, Kallasvuot ja Steve Jobsit osaavat laskea ja luovia. Sun Microsystemsin Chambersia kuvataan kaikkein parhaaksi.
Jokaisesta on toimialasta riippumatta on löydettävissä erityistä luovuutta, kun vähän raaputtaa. Oma isäni on kansakoulupohjalta kehittänyt ajatuksen, että mikään ongelma maailmassa ei ole liian vaikea ratkaistavaksi. Ja periksi ei anneta.
b) mitä se ei puolestaan ole?
Kontorollia ja tilastoja!
Innovaatio -sana on liian teknis-taloudelliskaikuinen kuvaamaan luovuutta. Innovaatio kuulostaa maskuliiniselta, ja luovuus feminiiniselta. Suomen historiasta johtuen uskomme maskuliinisuuteen ja kontrolliin, joten niistä on tullut liike-elämässä arvostettuja termejä. Esimerkiksi Etelä-Amerikasta ja Afrikasta, jopa Aasiasta kumpuaa feminiinisempi luovuus molempien sukupuolten taholta. Sanat energia ja inspiraatio ovat positiiviskaikuisempia.
c) mikä on mielestäsi johtajan kaikista tärkein ominaisuus, olethan luennoillasi mm. puhunut inspiroivasta johtajasta. Ja mikä on johtajan kaikista tärkein vastuu?
Johtajan on kannustettava muita kehittymään. Medialisaatio on menossa henkilöbrändi ja yksilötähti vetoiseksi. Toisaalta jättipalkkiot murentavat työntekijöiden uskoa. Tämä on tuhoisaa organisaation moraalin ja motivaation kannalta. Tärkein vastuu on reiluus. Aina äänekkäimmät ja terävimmät kyynärpäät eivät ole tehokkaimpia. Tunnista tyyppejä.
2. Onko luovuudella sijaa yrityksessä tässä ajassa eli lue: näissä taloudellisissa suhdanteissa?
Enemmän kuin koskaan. Globaali rajattomuus ja verkon mukanaan tuoma läpinäkyvyys riisuu vallan mammuteilta. Luovutta tarvitsevat jätit ja kääpiöt, siis yksilöt ja yritykset.
3. Kenen vastuulla organisaation tai miksei Suomen luovuus on?
Jokaisen kansalaisen ikään katsomatta. Politiikot ja valtio voivat toki inspiroida ja liike-elämä luoda malleja.
4. Miksi luovuuden taiteellisessä mielessä ja johtajuuden ei perinteisesti ajatella menevän yhteen? Onko yhdistelmässä jokin perustavanlaatuinen ristiriita?
Ei. Lahjakkaimmat ja menestyneimmät eivät ole joko-tai. Kaikkia puolia voi kehittää.
Kommentit