Olen viettänyt pääsiäisen hiirenhiljaa kielonlehtiä ja valkovuokkoja kuhisevassa tammimetsikössä. Eilen kuusi valkohäntä peuraa juosta ravasti kohti pikkuruista valkoista kivitaloani. Peuralauma pyllisteli vajanrappusille, joilla tapaan juoda aamun espressot ja mutustella Mustion myllyn spelttijauhoista leivottuja sämpylöitä.
Olen uinut 5 kilometriä viidessä päivässä ja lionnut porealtaassa melkein kalanpojaksi itsekin. Sain luettua loppuun punaisesta kreivittärestä maailmansodan melskeissä kertovan mainion ruotsalaisen historijoitsijan Yvonne Hirdmanin kirjoittaman romaanin. Päätin heti tutkia mahdollisuuksia historiallisen viihderomskun tekoon. Olen tosin tutkijana sellainen hutilus että Euroopan historia muuttuisi kynässäni kertaheitolla uusiksi.
Keltavuokot kukkikoon...pian on kesä!
