Kävelin aamun alkajaisiksi vihertävää pellonlaitaa ihaillen 240 vuotiaiden tammien jättimäisiä runkoja ja taivasta kohti kurkottavia pörheitä oksia. Tammenlehdistä ei vielä tietoakaan mutta satojentuhansien valkovuokkojen sakea armeija oli vallannut metsäkukkulan päästäen joukkoonsa vain muutama sata sinivuokkoa sekä kymmeniä lilanvärisiä kenties suomalaisten kämmeköiden eli metsäorkideoiden rotuisia kukkasia.
Etätyö maalla on niin mahtavaa että alkaa haaveilemaan pysyvästä etäpisteestä metsän siimeksessä. Tosin kivimajassani ei internet, mutta lähistöllä sijaitsee mainio krogravintola, josta saa kotitekoista jäätelöä ja tujakkaa kahvia, sekä langattoman internetin.
Perjantaina ajelen kaupunkiin asuntokaupoille. Liisankadun asunto ihanuus on myyty ja nyt yritän keksiä uuden turvallisen sijoituskohteen. Kuuntelen talousneuvojien neuvoja riskien hajautuksesta...hmmm...esimerkiksi sijoituskirjan Elämäsi rahat kirjoittaneella Johan Hultkrantzilla monta hyvää neuvoja kaltaiselleni tavikselle. Johanin kolumneja voi lukea silloin tällöin Huvudsstadsbladetista. Husis on muutenkin hyväntuulinen lehti, naatiskelen usein Husiksen kulttuurisivuista jotka kertovat myös Pohjolan kulttuurista Hesaria laajemmin.
