Molskahdin Joensuun koneesta suoraan savusaunan löylyihin ja 14 asteiseen Itämereen. Lauttasaaren kärjessä purjehtivat kilpaa joutsenet ja purjelaivat. Nokesin nenän ja kantapäät huolella kutittamalla kattolankkuja kilpaa auringonsäteiden kanssa.
Kuulin Joensuussa monta mehevää kirjan arvoista tarinaa ja tapasin rohkeita elämänmuutosta pohtivia & toteuttavia tyyppejä. Aloin siinä samassa haaveilla sapattivuodesta, jolloin voisi ajatella rauhalla ilman kiireen kuristusta. Ehkä asustaa puolittain metsänsiimeksessä, osan viikkoa rakkaan kaupungin sykkeessä.
Uskaltaisinko jarruttaa? Ainakin kitinääni ja uupumukseeni olen lopen kyllästynyt. Yak!
