Uneton yö Venäjän metsäpalojen savutupsahdusten pöläyttäessä ilman harmaaksi. Vierin, kierin, heräilen, kyräilin. Lopuksi pulahdin usvaiseen lampeen. Kello näytti 03.45. Majamme lähistöltä kuului valtavien rekkojen jylinää. Unissani arvelin suomalaisia tukkeja kärrättävän turvaan muutaman kilometrin päässä roiihuavilta metsäpaloilta. Aamulla ryminä paljastui puimuriki tai viljakuivuriksi.
7 kirjaa kirjoittanut ystävä antoi eilen palautetta. Huh, en tiedä tohdinko toistaa. Lukijan mukaan Brändikäs koostuu kolmenlaisista jutuista; henkilökohtaisista tarinoista, arvokkaista neuvoista yrittäjille ja anekdooteista, jotka kertovat hauskoja havaintoja tunnetuista tyypeistä.
Esin lukija kehui, ja sitten tuli tyrmäys. Kirjan eliniäksi pitäisi ajatella 4-5 vuotta, ja sen vuoksi liian päiväperhomaiset anekdootit olisi raivattava pois, varsinkin silloin kun ne eivät todella tue Brändikkään tarinaa. Lukija rakasti designkappaletta, ja kritisoi vain dekkarimaisen kappaleen päättymistä liian...töks.
Lukija ehdotti brändikästä oppikirjaksi Aalto-Yliopistoon, ja sen vuoksi jykevää teoriaa olisi saatava lisää. Nyt teksti on liian tunteellista, intuition johdattamaa, vailla analyysia.
Huh, unet katosivat ja kiukku kasvoi. Oma vikani, mitäs annoin lukijalle juuri ennen maanantain deadlinea. Jos haluan ottaa tämän proffs-lukijan neuvot tosissaan, Brändikäs ei olekaan vielä valmis. Help me!