Vietin viikonlopun hulvattomassa seurassa Punkaharjun valtionhotellin hellässä huomassa. Uusien ystävien kanssa löysimme 1,3 kilon painoisen herkkutatin ja 1,5kg painoisen punikkitatin. Ne eivät pataan mahtuneet ,mutta valtavat tuohivasulliset muita tatteja rouskuja keitimme kermaiseksi keitoksi, josta tuli niin pehmeää että sitä piti sherryn puutteessa etikalla terästää. Pöydät notkuivat Maatilatorien herkkuja.
Rapujuhlien kohokohta oli 28 pöydän ympärillä istujan esittämät spontaanit näytelmät, runot, puheet ja duetot. Suomalainen esiintyy mielellään, kun liimaa esitysbriefin illallispöydän tuolin alle ja ryhmäpaine pakottaa estradille. Alkujärkytys voi tosin jähmettää, mutta ei hätää! Performanssiruokahalu lisääntyy kun seuraa toisten heittäytymistä!
Illan päätteeksi tanssimme parketti narskuen. Ruosteenvärinen lintukoira rakastui taskulampun valonsäteeseen tanssien kanssamme aamuyöhön asti. Minä tosin möngin petiin varhain, sillä himoitsin aikaista aamulenkkiä ja pulahdusta Puruveteen. Illalla juna teki oharit ja jouduin yöksi pakkasen puremaan Villa Lupoon. Viime viikolla istutettu koristeomenapuu ei ole vielä kelvannut rusakoille illalliseksi. Istutan aamuviideltä pari tulppaaninsipulia ja ryntään Hesaan.
Tule pian ensi kesä.