Eilisessä Etelä-Saimaa lehdessä kommentoin Lappeenrannan City-korttelin rakentamissuunnitelmaa sekä Lappeen kirkon vieressä sijaitsevan keskustakorttelin nimeämistä.
Opiskellessani 1980-luvun lopulla Lappeenrannassa rakennusliikkeet purkivat pikavoittojen himossaan surutta Valtakadun viimeisiä sympaattisia puutalovanhuksia. Vielä viime vuonna mietin pitäisikö minun sitoa itseni satamakortteleita lähellä sijainneeseen symppismäiseen vanhaan puuliiketaloon. Työkiireiden vuoksi en mukamas ehtinyt mielenosoittajaksi. Nyt sekin (Tasihinin talo?) on kadonnut.
Nykyarkkitehdit rohkeasti mallia vanhasta, sisältä voi olla aivan uutta!
Maailmalla monet kaupungit ovat ottaneet vanhojen historiallisten rakennusten tyylistä reippaasti mallia rakentaessaan uutta, mutta nykyteknologiaan ja mittakaavaan soveltuvia rakennuksia kaupunkien merkkipaikoille.
Toivoisin entisen lukio-kaupunkini Lappeenrannan nostavan rimaa ja todella pohtivan City-korttelin ulkonäköä sekä nimeä, ei kymmenien, vaan satojen vuosien tähtäimellä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa julkiseen rakentamiseen satsataan 15-25% enemmän rahaa, ja kas, kaunista syntyy. Älkää edetkö teräspalkkien ja betonin ehdoilla Lappeenrantalaiset!
Ps. Tässä linkki ihanaan Etelä-Saimaan juttusarjaan kauniista, historiallisista rakennuksista.