Vietin kesäpyhän Uukunieman kotiseutujuhlilla. Oikeastaan olin vakoilemassa puhetekniikoita sillä pidän Parikalan kotiseutujuhlien juhlapuheen ensi sunnuntaina lapsuusmaisemissani Harjulinnassa. Hui!
Joko käväisit kotiseutusi kesätapahtumissa? Luvassa hymyä, satoja vuosia ylittäviä juuria ja yllättäviä tuttuja kasvoja vuosikymmenten takaa. Suosittelen. Ja mikä parasta, maalaiselämä hoitaa sielua ja syäntä.
Prikulleen Itäisellä Suomen ja Venäjän rajalla sijaitseva Uukuniemen kirkonkylä on kesäpesäni lähimatkailun ulottuvilla. 50 kilometirä synnyinkunnastani Parikkalasta kohti Joensuuta.
Uukuniemen tielle kuutostieltä poikettaessa aukeaa hurmaava maisemakokonaisuus. Taloja on harvassa, pelloilla näkyy onneksi biisoneita, lehmiä ja yli 400 lampaan lammastila, Suurtupa. Pelloilla käyskentelee 140 karitsaa. Luomusuoramyyntiä tulossa syksyksi.
Tien varsilla siintävät suuret kalaisat vedet. Kylätalo, käräjäkartano on korjattu ahkerin talkoovoimin. Muutenkin Uukuniemen pihat ovat itä-suomalaisittain merkillisen siistejä. Häpeän hieman omaa mökkijorpakkoani jonka ovat vallanneet jänöt ja tervalepät.
Kirkonraitin kesätorilla sympaattiset vaki- ja kesäasukkaat eli vasukkaat myyvät herkkuvohveleita kotihillolla ja makoisia kahvikupposia sekä karjanpiirakoita.
Papinniemen leirintäalueen lähistöllä voi maistella piisoni- ja karitsaburgereita, sekä ihmetellä vanhan sekä uudemman, pitkälti yli satavuotiaan pappilan upeaa arkkitehtuuria.
Komeita puutaloja on myynnissä monta. Ah, miten teki mieli rynniä perustamaan maalle hyvinvointiretriitti...
Kerään järkeni palatakseni kaupunkiin. Ja tirautan salaa pari kyyneltä. Maalla on niin ihanaa.
Nyyh!